Uusrahvaanomaisen spekulatiivisen fiktion manifesti
Uusrahvaanomainen spekulatiivinen fiktio syntyi ajatuksena jo 2000-luvun alkupuolella. Tuolloin Suomen science fiction- ja fantasiaharrastajien piirissä oli ryhdytty tekemään pesäeroa perinteiseen, valtavirran piirissä lapselliseksi ja epä-älylliseksi miellettyyn genrekirjallisuuteen, siis scifiin, fantasiaan ja kauhuun, ja lähentymään valtavirtakirjallisuutta. Oli syntynyt termi spekulatiivinen fiktio, erotuksena perinteisiin genremääritelmiin, ja kirjoittajat pyrkivät hyödyntämään valtavirtakirjallisuuteen perinteisesti kuuluvia aiheita, teemoja ja tyylikeinoja - ikään kuin kirjoittamaan valtavirtakirjallisuutta, jossa nyt vain sattuu olemaan arkirealismista poikkeavia elementtejä.
Avaruusalukset ja sädepyssyt, miekka ja magia, yliluonnolliset kauhut ja muut klassiset elementit pudotettiin pois tai ainakin jätettiin aloittelevien kirjoittajien heiniksi, siinä missä vakavasti otettavat kirjoittajat ryhtyivät käsittelemään vakavampia aiheita - sukupuolten välisiä suhteita, sukupuolivähemmistöjen asemaa, sukupuolirooleja ja seksuaalisuutta, perhesuhteita, Suomen historian kipupisteitä, yhteiskunnallisia teemoja - ja näistä kertoessaan hyödyntämään valtavirtakirjallisuudesta tuttuja tyylikeinoja, kuten esimerkiksi rikottua kronologiaa, epäluotettavaa kertojaa jne. Luonnollisesti osana liikettä oli oma henkilökohtainen Nemesikseni, valtavirtakirjallisuuden piiristä tuttu lyhyen ja tiiviin ilmaisun korostaminen. Lopullisena tavoitteena ymmärtääkseni oli saada arvostusta valtavirtakirjallisuuden piirissä tai jopa päästä osaksi valtavirtakirjallisuutta, pois ylenkatsotusta ja lähinnä lasten, nuorten ja vähälahjaisten huviksi mielletystä lokerosta. Merkittävänä osana tätä prosessia syntyi reaalifantasian koulukunta, jonka (toki kunnioitettavana) tavoitteena oli ja on genrerajojen lopullinen hämärtäminen.
Uusrahvaanomainen spekulatiivinen fiktio suhtautuu asiaan toisin. Se ei edes yritä nousta osaksi valtavirtaa, vaan on juuri sitä mitä on - konstailematonta ja viihteellistä scifiä, fantasiaa ja kauhua, kuljetaan sitten Lovecraftin, Howardin ja Burroughsin tai vaikkapa Adamsin, Pratchettin ja Kingin jalanjäljissä.
Mitä uusrahvaanomainen spekulatiivinen fiktio siis tarkoittaa?
Ensinnäkin vapautta valtavirtakirjallisuuden tyylillisistä vaatimuksista. Kerronta saa olla suorasanaista ja kronologista. Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö takautumia, useampia kertojia tms. saisi käyttää. Tärkeintä on toimiva ja viihdyttävä tarina, ja toteutus on sellainen, joka juuri tälle tarinalle sopii. Tekstille ei aseteta pituusrajoituksia, elleivät kustannustekniset tai muut käytännön syyt tällaista välttämättä vaadi, eikä siitä periaatteen vuoksi karsita adjektiiveja, sivulauseita tai sivujuonia vain, koska "teksti paranee aina tiivistämällä". Tämä ei kuitenkaan tarkoita lupaa kirjoittaa huolimattomasti tai pakkoa kirjoittaa laveasti ja jaaritellen. Tekstissä on juuri ne sanat ja elementit, jotka siinä pitää olla. Uusrahvaanomainen spekulatiivinen fiktio ei pyri kertomaan mistään todellisesta eikä välittämään sanomaa. Se saattaa juonenkuljetuksen ohessa ottaa kantaa asioihin tai esittää allegorioita, mutta tarina on aina pääosassa.
Mitä uusrahvaanomainen spekulatiivinen fiktio ei ole?
Se ei ole sodanjulistus tai haaste reaalifantasialle, uuskummalle ja muille valtavirtaa lähestyville suuntauksille. Esimerkiksi reaalifantasian piiristä löytyy paljon hyvää kirjallisuutta, eikä tätä tosiasiaa ole syytä kyseenalaistaa. Tyylien monipuolisuus on aina hyväksi, ja uusrahvaanomaisen spekulatiivisen fiktion tarkoitus on ainoastaan nostaa perinteinen genrekirjallisuus takaisin uudempien suuntausten rinnalle. Uusrahvaanomainen spekulatiivinen fiktio ei julista uudistavansa spekulatiivisen fiktion kenttää tai tekevänsä vallankumousta. Päinvastoin se jatkaa vanhan ja uudemmankin genrescifin, -fantasian ja -kauhun perinteitä. Uusrahvaanomainen spekulatiivinen fiktio ei sido kirjoittajia mihinkään. On täysin mahdollista kirjoittaa sen ohella myös reaalifantasiaa, uuskummaa, valtavirtakirjallisuutta tai vaikkapa nuortenkirjoja tai dekkareita. Kenenkään ei tarvitse julistautua pelkästään uusrahvaanomaisen spekulatiivisen fiktion kirjoittajaksi.
Ja lopuksi...
Tämän manifestin tarkoitus ei ole vaatia periaatteellista arvostusta pelkkien tyylilajivalintojen vuoksi tai kiintiöpaikkoja alan julkaisuista. Uusrahvaanomainen spekulatiivinen fiktio tahtoo yhtäläiset mahdollisuudet reaalifantasian ja uuskumman rinnalla, mutta arvostuksen se hankkii hyvillä tarinoilla. Tärkeimpänä tavoitteena onkin saada kotimaisen spekulatiivisen fiktion kentälle lisää hyvää ja hyvin kirjoitettua genrekirjallisuutta. Tähän projektiin kaikki ovat tervetulleita osallistumaan.
